LahtiFutis.net

Historian havinaa: Eero Nopsanen – Lahtelaisen juniorityön pioneeri

Lahtelainen juniorimylly on tuottanut maailmalle ja maajoukkueelle lukuisia huippunimiä ja tuottaa niitä edelleen, mutta mistä tämä kaikki on saanut alkunsa?

Lahtelainen jalkapalloilu oli syntyessään jäänyt jälkeen rannikon jalkapalloilusta. Ensimmäinen seura, Lahden Pallo-Miehet perustettiin vasta vuonna 1934. Toki ennen tätä Lahdessa oli pelattu jalkapalloa mm. Tornatorin tehtailla, mutta ei organisoidusti. Kun edustusjoukkue oli saatu kuntoon, oli aika kehittää juniorityötä. Eero Nopsasesta puhutaan lahtelaisen juniorityön perustajana ja kehittäjänä.

Eero Nopsanen syntyi Lahdessa vuonna 1925. Pienenä poikana hän asui Mattilanmäellä, lähellä Kirkkokadun kenttää (toim. huom. nyk. Paavolan kenttä), jolla myös Pallo-Miehet harjoittelivat. Kipinä pelaamiseen oli syttynyt jo aikaisemmin, mattilamäkeläisten nuorien keskenään pelailusta. Muutama vanhempi toveri pelasi myös Pallo-Miehissä. Nuoremmat pääsivät mukaan harjoittelemaan ja Pallo-Miesten ensimmäinen juniorijoukkue perustettiin 1939.

Ensimmäiset pelimatkat suuntautuivat lähiseuduille, kuten Heinolaan, Kausalaan, Riihimäelle ja Kotkaan. Pelimatkat tehtiin kuorma-auton lavalla istuen. Valitettavasti syttynyt sota vaikeutti kilpailutoiminnan järjestämistä. Monet Pallo-Miesten pelaajista joutuivat rintamalle. Välirauhan aikana pelit siirtyivät pommitetulta Radiomäeltä Kisapuiston hiekalle. Jotain harrastamisen vaikeudesta kertoo myös se, että koko seuralla ei ollut kuin korkeintaan viisi palloa. Rahaa kerättiin esimerkiksi rusettiluistelulla.

Sota koetteli myös Pallo-Miehiä raskaasti. Lähes kaikki ennen sotia miehissä pelanneet olivat syystä tai toisesta lopettaneet. Näin ollen kaupungilta keräiltiin kiinnostuneita pelaajia, jotka olivat myös samalla vielä juniori-ikäisiä pelaamaan. Eero Nopsanen alkoi peluuttaa kulmakuntien porukoita keskenään, jolloin pelaajat saivat sekä pelikokemusta että harjoitusta. LPM:n edustus oli muutamaa pelaajaa lukuunottamatta myös A-juniorijoukkue.

Sota oli myös siirtänyt Viipurin Reippaan Lahteen. Reipasta yhdisti ennen kaikkea karjalaisuus. Myös Reippaan koko organisaatio oli askeleen edellä lahtelaisten organisaatiosta. Nopsasen mukaan ensimmäiset keskinäiset ottelut päättyivät 7-0 ja 6-0 Reippaan hyväksi. Tällöin lahtelainen jalkapalloilu oli siirtynyt kokonaan Kisapuistoon, sillä sinne oli saatu nurmikenttä.

Varsinaisen juniorivalmennuksen katsotaan LPM:ssä alkaneen 1950-luvun alussa. Joukkueita vetivät Nopsasen lisäksi Erkki Kaarivuo, Eino Mäkelä, Reino Sillanpää, Raimo Valtonen, Tapio Johansson ja Mauno Pekonen. 1950-luvulla käytiin myös Vierumäellä hakemassa oppia SPL:n valmentajilta. Nopsasen mukaan he kiinnittivät huomion erityisesti siihen, että LPM:n juniorit olivat teknisesti taitavia, johtuen nk. ”Kariniemen remmistä”, jotka olivat tilanpuutteen vuoksi joutuneet harjoittelemaan erittäin pienikokoisella kentällä. Myös ensimmäinen lahtelaiskasvatti nähtiin maajoukkueessa, kun Ossi Vilppunen valittiin kolmeen nuorten ja yhteen A-maajoukkueen otteluun. Ensimmäinen juniorivoitto Reippaasta saatiinkin Nopsasen johdolla 1960, jolloin Reippaan edustus pelasi Mestaruussarjassa. Myös ensimmäisiä kansainvälisiä kontakteja saatiin, kun lahtelaiset kävivät pelaamassa harjoitusotteluita ensin Kööpenhaminassa ja sitten Leningradissa. Menestys ei ollut kovin hääviä.

1960 aloitettiin Lahdessa nappulaikäisten jalkapallotoiminta. Vanhemmissa ikäluokissa Nopsanen toimi piirivalmentajana keräten noin 60 valmennettavaa Heinäsaareen jalkapallokouluun. Junioritoiminta Lahdessa molempien seurojen taholta oli maamme mittakaavassa loistavaa, sillä piirijoukkueet menestyivät vuosi toisensa jälkeen luoden pohjaa Reippaan, Kuusysin ja FC Lahden menestystarinoille.

Lahtelaisen jalkapalloilun yksi pioneereista, Eero Nopsanen on yhtä jaksoisesti seurannut lahtelaista jalkapalloilua miehistä junioreihin vuodesta 1934 eteenpäin. Hän on toiminut LPM:n, Upon Pallon ja Kuusysin johtokunnissa, juniorivalmentajana sekä edustusjoukkueen valmentajana. Nopsanen on toiminut myös muutamia vuosia tuomarina. Hän sanoo jalkapallon olevan toinen elämä ja muistelee kuinka ennen päivät kuluivat töissä ja illat harjoituksissa ja kokouksissa. Haastattelun lopussa kysyin Nopsasen mielipidettä Kisapuistosta ja sain suoran vastauksen: ”Ainoa oikea paikka Lahdessa pelata jalkapalloa on Kisapuisto. Yleisö ja pelaajat tykkäisivät kun katsomot olisivat lähellä kenttää. Vaihtoehtona olisi joko kokonaan uusimalla ja kääntämällä kenttä toisin päin tai ainakin uudet katsomot.”

Tommi Leirilaakso